Nousiaisten VPK:n historiaa

( pätkiä palokunnan alkutaipaleelta… )

”Tuli on sellainen vieras, ettei se säästä henkeä eikä omaisuutta, jos se pääsee rajattomasti valloilleen ja milläs me sen torjumme, kunnei ole tarpeellisia välineitä ja harjaantunutta miehistöä.”

Tämä lyhyt lainaus Nousiaisten VPK:n ensimmäisen, eli vuoden 1932 toimintakertomuksesta kuvaa niitä mielialoja, joiden vallitessa heinäkuun1. päivänä 1932 kokoontui Nummen kansakoululle 30 asianharrastajaa päättämään vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Vilho Leppänen, jonka aloitteesta kokous oli kutsuttu koolle ja jolla myöhemminkin oli huomattava osuus VPK:n kehityksessä. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa pitäjään vapaaehtoinen palokunta, Nousiaisten VPK. Sille hyväksyttiin säännöt ja sen hallinnon puheenjohtajaksi valittiin Vilho Leppänen.

Pitäjässä oli aikaisemminkin ollut palokuntaharrastusta. Vielä 1880 luvulla sattui Nousiaisissa paha tulipalo joka hävitti useimmat Sontamalan kylän talot ja oli ilmeisesti osaltaan suuntaamassa väestön huomion palonsuojelun kohentamisen välttämättömyyteen. 1890 luvulla Nousiaisiin perustettiin Vapaaehtoinen Palonsammutuskunta, jonka toiminta kuitenkin hiipui jo 1910 luvun loppupuolella. Tästä huolimatta Nousiaisten VPK joutui aloittamaan toimintansa miltei tyhjin käsin, sillä sen käytettävissä oli aluksi vain rajoitettu määrä puutteellista kalustoa. Tärkeintä mitä vastaperustettu palokunta sai unohduksiin jääneeltä edeltäjältään, oli palava innostus palontorjuntatyöhön.

Ryhdyttiin koulutustehtäviin ja kaluston hankintaan. Osuusmeijerin katolle asennettiin palosignaali, ja vuonna 1933 hankittiin palotikkaat ja käsiruisku, joista viimeksi mainittu muodosti koko silloisen kaluston rungon. Toiminta oli saatu hyvään alkuun. Kalustoa oli kunnostettu ja joitakin käsiruiskuja oli sijoitettuna suurimpiin kyläkuntiin. Näin VPK oli luonut pohjan suurempia tehtäviä varten.

Vuosi 1935 merkitsi Nousiaisten VPK:lle suurta voittoa. Lahjoituksena saadulle tontille, Nummen kylän keskustaan ryhdyttiin rakentamaan paloasemaa. Paloaseman valmistuminen oli näkyvä osoitus VPK:n voimasta ja samalla merkitsi palokunta-aatteen vakiintumista sekä loi pohjan tulevalle kehitykselle. Samana vuonna hankittiin palokunnalle myös ensimmäinen moottoriruisku.

Kun VPK seuraavana vuonna hankki myös ensimmäisen autonsa, Ford N:o 4370, voitiin todeta, että VPK runsaan kolmen vuoden aikana, oli saavuttanut sellaiset ulkonaiset mittasuhteet, että se voi ottaa vastuulleen kunnan palotoimen hoitamisen. Tämän johdosta jo vuoden 1935 lopulla aloitetut neuvottelut kunnan kanssa palosopimuksesta, johtivat talvella 1936 suotuisaan lopputulokseen.

Seuraavat toimintavuodet kuluivat vähemmän näkyvän, mutta sitä tarpeellisemman koulutuksen merkeissä. Uuden paloaseman täydennys- ja jälkityöt vaativat vielä useana vuotena sekä varoja, että vaivannäköä. Kaluston hankintaan ja entisen kunnostamiseen kiinnitettiin jatkuvaa huomiota.

Palokunta joutui sodan puhjetessa syksyllä 1939 uusien, vaativien tehtävien eteen. Sen miehistön pääosa oli ensinnäkin rintamalla, mutta sen oli kotiin jääneiden voimin osallistuttava useasti Turun pommituspalojen sammuttamiseen ja viivyttävä matkalla toisinaan pitkiäkin aikoja. Jatkosodan aikana osa VPK:n miehistä toimi Nousiaisiin perustetun ilmasuojelukomppanian sammutusjoukkueena. Eräs sodanaikainen kokouspöytäkirja kertoo koruttomasti : ”Toimintakertomusta ei voitu esittää sihteerin ollessa estynyt sodan takia.”

Sotien jälkeen kansakunnat kiinnittivät tavallista suurempaa huomiota nuorisoon. Nousiaisten VPK on tästä elävä esimerkki. Vuonna 1945 perustettiin poikaosasto. Jo VPK: perustamisesta lähtien vireillä ollut hanke palokunnan alaosaston perustamisesta Valpperin kylään, toteutui vasta sotien jälkeen ja vuonna 1950 tämä osasto hyväksyttiin Nousiaisten VPK:n alaosastoksi. Seuraavana vuonna saatiin tähän aikaan arvokkain kalustotäydennys, uusi, ajanmukainen paloauto, mikä jo yksistään rahallisesti arvioiden on luettava VPK:n toiminnassa erääksi suursaavutukseksi.

Ei kuitenkaan vieläkään ollut aika jäädä lepäämään. Jo perustamisestaan lähtien VPK oli joutunut taistelemaan taloudellisia vaikeuksia vastaan ja tämän vuoksi tarpeettomasti uhraamaan yksistään varojen hankintaan. Päätettiin ryhtyä rakentamaan tanssilavaa. Tanssipaviljonki valmistui vuonna 1955 ahkeraan käyttöön.

Vuonna 1957 10.päivänä marraskuuta, juhlittiin palokunnan 25 vuotuista taivalta. Juhlavieraita oli 350 henkeä. VPK sai vastaanottaa lahjoituksia, huomattavin näistä oli oma lipun saaminen. Lipun lahjoittivat Osuuskassa, Säästöpankki, Osuuskauppa Noustenmaa ja Nousiaisten seudun Osuusmeijeri. Lipun vihki rovasti Ilmari Karvonen.

Kun juhlat oli juhlittu, siirryttiin arkiseen aherrukseen. Vuonna 1958 Valpperin alaosasto sai ensimmäisen paloauton ja välttävän kaluston, joka sijoitettiin erään tilan autotalliin. Samalla hankittiin tämän Valpperiin luovutetun auton tilalle Nummelle 9-hengen Land-Rover miehistöauto, sekä perävaunu kaluston kuljetusta varten.

Vuonna 1963 hankittiin uusi sammutusauto, kiintoruiskulla Ford-F 600 merkkiä ja täydellinen muu kalusto, joten palokunnan toimintaan tuli tehokas yksikkö lisää. Samana vuonna aloitettiin Valpperin paloaseman suunnittelu. Yhdessä palolautakunnan kanssa suunnittelu edistyi nopeasti ja vuonna 1964 aloitettiin paloaseman rakennustyöt. Vuoden 1965 huhtikuussa, Valpperin alaosasto sai uudet tilat käyttöönsä.

Vuonna 1967 palokunta osti ensimmäisen säiliöautonsa, käytettynä joka talkoilla kunnostettiin  palokunnan käyttöön sopivaksi. Jo vuoden 1969 loppupuolella aloitettiin keskustelut, uuden paloaseman rakentamisesta Nummelle, koska kaluston ja tehtävien lisääntyessä vanha paloasema oli käymässä ahtaaksi. Tehtävien lisääntymiseen vaikutti myös se että Vahdon kunta oli pyytänyt sammutussopimusta Nousiaisten VPK:n kanssa siksi ajaksi, kunnes he saavat uuden paloauton Vahdolle.

Vuonna 1971 aloitettiin uuden paloaseman suunnittelu ja seuraavana vuonna päästiin jo aloittamaan uuden Paloasemarakennuksen rakentaminen. Paloasema valmistui 1973 ja marraskuussa koitti päivä jolloin kalusto saatiin siirrettyä uudelle paloasemalle, tiloihin jossa palokunta edelleen toimii. Paloaseman vihkiäisiä vietettiin heinäkuussa 1974 ja vihkiäispuheen piti silloinen läänin palotarkastaja Ilmari Juvankoski.

Uusi palo- ja pelastuslaki tuli voimaan 1.1.1976. Tällöin hallinto esitti palolautakunnalle uuden sammutusauton hankkimista täydellisine kalustoineen, koska palokunnalla oli erittäin niukasti pelastuskalustoa ja uusi laki laajensi palokunnan tehtävä kenttää. Uusi ja ajanmukainen sammutusauto saatiinkin riviin jo keväällä 1978 joka palveli aktiivikäytössä aina vuoteen 1999 asti Nummella ja tämän jälkeen palvelus jatkui vielä muutaman vuoden 2.asemalla Valpperissa.